Mari Ahola: Lukutaito rakentaa lasten ja nuorten tulevaisuutta

Tampereella julkistettiin 22. lokakuuta uusi Lukeva Tampere -lukutaito-ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa lukemisen kulttuuria varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Julkistamistilaisuuteen osallistui myös KD Tampereen varavaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen sekä eduskuntavaaliehdokas Mari Ahola. Hän pitää lukutaidon vahvistamista tärkeänä koko kaupungin yhteisenä tehtävänä.

Yhteinen arvopohja toi mukaan politiikkaan

Mari Ahola liittyi kristillisdemokraatteihin koronapandemian aikana. Puolueen arvopohja vastasi hänen omia näkemyksiään, ja hän oli seurannut KD tunnettujen poliitikkojen toimintaa jo pidemmän aikaa.

Lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat Aholalle henkilökohtaisesti läheisiä ja tärkeitä.

Vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleissa Ahola lähti ensimmäistä kertaa ehdokkaaksi. Sittemmin hänestä tuli Tampereen kaupunginvaltuuston varavaltuutettu ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen.

Lautakunnassa Ahola pääsee käsittelemään juuri niitä kysymyksiä, jotka ovat hänelle läheisiä: lasten ja nuorten kasvatusta, opetusta ja oppimisen edellytyksiä.

Nyt Ahola on myös KD eduskuntavaaliehdokkaana Pirkanmaalla vuoden 2027 eduskuntavaaleissa.

Lukutaito on sivistyksen ja osallisuuden perusta

Lukeva Tampere -ohjelman julkistamistilaisuudessa kuultiin apulaispormestari Anne-Mari Jussilan avauspuheenvuoro sekä lukukoordinaattori Katja Saxholmin tervetulosanat. Tilaisuudessa käytiin myös mielenkiintoinen paneelikeskustelu lukemisen merkityksestä.

Erityisen mieleenpainuvan osuuden tarjosivat lapset ja nuoret, jotka esittivät itse kirjoittamaansa sanataidetta.

Ahola muistuttaa, että lukeminen avaa ovia uusiin maailmoihin. Lukutaito on oppimisen, sivistyksen, osallisuuden ja demokratian perusta.

– Lukeminen antaa lapselle mahdollisuuden oppia uutta, kehittää ajatteluaan ja ymmärtää ympäröivää maailmaa. Se on taito, jonka merkitys ulottuu läpi elämän, Ahola toteaa.

Digiaika haastaa lukemisen kulttuuria

Lukemisen edistämisessä on Aholan mukaan huomioitava myös muuttunut arki. Digitaaliset alustat kilpailevat lasten ja nuorten ajasta, ja perinteinen kirjojen lukeminen saattaa näkyä kodeissa aiempaa vähemmän.

– Aikuisetkin lukevat nykyisin sanomalehtensä usein puhelimesta. Lapsi ei välttämättä näe samalla tavalla ympärillään kirjoja ja lukevia aikuisia kuin ennen. Siksi meidän on tietoisesti pidettävä huolta siitä, että lukeminen kuuluu lasten arkeen.

Myös kriittisen medialukutaidon merkitys korostuu. Pelkkä tekstin lukeminen ei riitä, vaan lasten ja nuorten on opittava arvioimaan tietoa, tunnistamaan luotettavia lähteitä ja ymmärtämään erilaisia viestejä.

Lukemisen ilo alkaa pienistä hetkistä

Ahola korostaa, että lukemiseen innostaminen voi alkaa jo varhaislapsuudessa, kun lapsi tutustuu kuviin, kirjoihin ja yhteisiin lukuhetkiin.

Perheillä on tärkeä rooli lukemisen kulttuurin rakentamisessa, mutta vastuu ei jää yksin kodeille. Varhaiskasvatus, koulut ja kirjastot voivat tarjota jokaiselle lapselle mahdollisuuksia löytää lukemisen ilo.

– Perusopetuksen merkitys on erityisen suuri, sillä koulu tavoittaa kaikki lapset ja nuoret perheiden erilaisista lukutottumuksista riippumatta. Myös kirjastot ja kirjastoautot ovat arvokkaita matalan kynnyksen palveluja, Ahola muistuttaa.

Lukeva Tampere -ohjelma on valmisteltu laajassa asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden verkostossa. Ahola toivottaa ohjelman tervetulleeksi ja toivoo, että sen tavoitteet näkyvät jatkossa mahdollisimman laajasti kaupungin arjessa.

– Lukemisen edistämiseen ei aina tarvita suuria tekoja. Jokainen yhteinen lukuhetki, kiinnostava kirja ja lukemaan kannustava aikuinen voi tehdä eron. Parhaimmillaan lukeminen tuottaa iloa, vahvistaa osallisuutta ja antaa eväitä tulevaisuuteen.